KUKA ON ANDREAS ALARIESTO?
Andreas Alariesto oli kuvataiteilija, kansanperinteen
tallentaja, käsityöläinen, luonnon historiallisten preparaattien tallentaja,
valokuvaaja sekä pienoismallien tekijä. Hänen töissään näkyy naivistinen
tyylisuunta. Andreas on myös säveltänyt ja sanoittanut paljon lauluja muun
muassa ajankohtaisista asioista. Andreaksen lauluja tulee laulaa huumorilla ja
pilke silmäkulmassa.
ELÄMÄ
Andreas Alariesto syntyi Sodankylän Rieston kylään
11.12.1900 nuorimpana nelilapsiseen perheeseen. Hänen isänsä oli Hans Petter Alariesto ja äiti Maria Emilia os.
Mäkitalo. Hänen äitinsä kuoli 1912, jonka seurauksena Andreas joutui
ottolapseksi Lokan kylään.
Andreas kävi elämänsä aikana vain yhden koulun, joka oli
kahden viikon kiertokoulu, missä hänelle opetettiin lasku-, lukemis- sekä kirjoitustaito.
Andreas oli jo nuorena ahkera tekemään töitä, talvisin hän
oli töissä savotoilla ja kesäisin hän teki maatöitä. Hän teki elämänsä aikana monia
muitakin töitä, kuten postinjakoa, talomiehen töitä sekä tien rakentamista.
Elämässään Andreas arvosti työtä, kotia, mahdollisuutta tehdä omilla käsillään taidetta sekä itsensä toteuttamista.
Elämässään Andreas arvosti työtä, kotia, mahdollisuutta tehdä omilla käsillään taidetta sekä itsensä toteuttamista.
Andreas oli löytänyt elämänsä rakkauden, Riikan, ollessaan
töissä Petsamossa. Andreas rakensi itse heille talon vuosina 1945-1947.
Vuonna
1948 Andreas ja Riikka menivät naimisiin. Avioliiton myötä Andreaksen elämä
rauhoittui ja hän alkoi maalata ja toteuttamaan itseään yhä enemmän.
Vuonna 1949 Andreas ja Riikka muuttivat Vuotsoon, jossa he olivat töissä matkailumajassa.
Vuonna 1949 Andreas ja Riikka muuttivat Vuotsoon, jossa he olivat töissä matkailumajassa.
Andreaksen synnyinkoti Rieston kylässä jäi nykyisen Lokan tekoaltaan alle vuonna 1967.
Alariestot jäivät eläkkeelle vuonna 1969 ja muuttivat Rovaniemelle, joka oli Lapin taide-elämän keskus. Siellä Andreas maalasi yhä vain enemmän ja enemmän.
TAITEEN ARVOSTUS
VASTA ANDREAKSEN MYÖHEMMÄLLÄ IÄLLÄ JA KUOLEMAN JÄLKEEN
1975 Kirjailija Rauni Kivilinna ihastui Alarieston töihin, jonka seurauksena Alariesto sai ensimmäisen näyttelynsä Helsinkiin vuonna 1976. Näyttelystä tuli menestys. Myöhemmin Alariesto tunnettiin Suomen lisäksi myös ulkomailla.
Andreasta alkoi pelottaa, miten hänen töille kävisi sitten
kun hänestä aika jättää. Hän teki kirjallisen sopimuksen Sodankylän kunnan
kanssa Riikka ja Andreas Alariesto Lapin kuvat –säätiön perustamisesta. Sen
tehtävänä oli hoitaa ja huolehtia taulukokoelmasta sekä vaalia Lapin ja erityisesti
vanhan Sompion omaleimaista kulttuuriperintöä.
Vuonna 1984 Riikka ja Andreas Alariesto Lapin kuvat –säätiö
perustettiin.
Vuonna 1985 Alariestot muuttivat Sodankylään.
Andreas eli viimeiset vuotensa Sodankylän terveyskeskuksen
vuode-osastolla, hän pääsi kuitenkin piipahtamaan Museo-Galleria Alarieston
avajaisiin, jotka pidettiin vuonna 1986.
29.11.1989 Andreas Alariesto kuoli. Hänet haudattiin
Sodankylän vanhalle hautuumaalle.
ANDREAS ALARIESTO - SUURENMOINEN KUVATAITELIJA
Koko elämänsä aikana Andreas ei saanut lainkaan
taideopetusta, hän oli itseoppinut luonnonlahjakkuus. Andreaksen taiteen
kiintopisteet olivat entinen elämänmuoto ja Sompio. Hän halusi, että tuleva
sukupolvi saisi tietoa entisestä elämänmuodosta. Ilmaisuvälineenä hänellä oli
vain sivellin ja värit. Hänen maalauksissaan sekoittuvatkin Andreaksen omat
muistot, kokemukset, kertomukset, ajatellut asiat, kirjat sekä uskomukset,
tarinanperinteet ja tunteet.
Andreaksen teoksia:
NILIJÄRVEN KOTAKYLÄ - oli ennen muinoin tämän näköinen. Se oli melkoinen kylä ja laajojen aluveitten asutuskeskus, nyt jo hävinnyt jäljettömiin, mutta paikkain nimet näyttävät sitkeästi säilyttävän nimensä. Vieläpä niistä on tullut sukunimijä: Nilivaara, Kotaniemi, Nilijärvi ja paljon muita paikannimijä mistä on vain paikan nimi eikä muuta
Andreaksen teoksia:
NILIJÄRVEN KOTAKYLÄ - oli ennen muinoin tämän näköinen. Se oli melkoinen kylä ja laajojen aluveitten asutuskeskus, nyt jo hävinnyt jäljettömiin, mutta paikkain nimet näyttävät sitkeästi säilyttävän nimensä. Vieläpä niistä on tullut sukunimijä: Nilivaara, Kotaniemi, Nilijärvi ja paljon muita paikannimijä mistä on vain paikan nimi eikä muuta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti